Miten voi yhtenä iltana, kolmessa tunnissa, käydä läpi yhtä paljon tunteita ja kipeitäkin muistoja? Helposti! Improvisaation avulla.
Olin jälleen kerran loistavissa improtreeneissä, kiitos K ja M. Ennen ekaa puoliaikaa kävin läpi tunteita exän kohtaamisesta vanhan alakouluaikaisen kiusaajan tapaamiseen. Kanssanäyttelijäni tarkan katseen ansiosta tajusin myös, miten väsynyt ja tavallaan surullinenkin olen tällä viikolla ollut, kun poikani aloittivat päiväkodissa pitkän loman jälkeen. Huomautettakoon, että päiväkodissa ei tällä kertaa ole mitään vikaa, kiitos ihanien työntekijöiden, mutta viime kesän ahdistavat kokemukset toisesta päiväkodista olivat tulleet taas pintaan. Vastapainona, koin myös välittämisen tunteita, kun tapaa rakkaan ystävän pitkästä aikaa, ja niitä fiiliksiä, mitä on kun on ensimmäisen kerran ihastunut johonkuhun korviaan myöten. Missä se tuntuu, ja miten se saa hetkeksi sekaisin. Tunsin myös ahdistusta ja elin hetken jonkun näyteltyä seksuaalissävytteistä fantasiaa... Kaikkien näiden syvällisten tunteiden väleissä, kuin vapauttamassa sisäisestä maailmasta taas rentoon yhteisöön, nauroimme ja koimme valtavasti ilon hetkiä. Läpikäyty tunneskaala oli siis melkoinen!
Ja miten kaikki tapahtui? Pääasiassa äänettömästi, ollessani enemmän tai vähemmän vain minä itse. Rehellisesti. Vaikka näyttelimme, kokemani tunteet olivat aitoja, ne tuntuivat mielessä ja koko kehossa. Treenikerta todella toimi terapiana. Jälleen kerran. Tällä kertaa huomasin, miten improvisaation avulla voidaan auttaa käymään läpi tunteita ja avaamaan hieman sulkeutuneemmankin ihmisen tunneskaalaa. Meidät suomalaiset on opettu olemaan "kiltisti" eli hillitysti eikä tunteita saa liikaa näyttää. Näin suljemme osan itsestämme kuoren sisään. Näissä treeneissä olimme hiljaa, mutta tunteet välittyivät silti erittäin voimakkaina. Itselleni pelkästään kasvojen ilmeet välittävät voimakkaasti sen mitä kanssatoverini tuntee. Puhumattakaan kehon asennoista ja eleistä. Treenikerta oli kehoa vavisuttava kokemus. Ihan varmasti jokainen, joka kokeili pistää itsensä likoon ja näyttää kehonsa viestien avulla eri tunteita, sai rohkeutta ja ennen kaikkea kokemusta näyttää tunteita myös oikeasti omassa elämässään.
Treenien loppu jätti haikean fiiliksen: haluan tehdä tätä enemmän. Päästää irti, ja olla vaan tässä ja nyt. Antaa mennä. Tätä mä haluan.
Kuva: https://www.pexels.com/photo/hands-heart-love-305530/